17.08.2014, 18:00
Tainionkosken kirkko
Kirkkokatu 2
Imatra

Valoa ja varjoja 

Renessanssin ja varhaisbarokin teoksia kuullaan konsertissa, jossa vuoropuheluun asettuvat säestyksetön laulu, urut ja nokkahuilut. Lauluyhtye Versio, urkuri Matti Pohjoisaho ja nokkahuilistit Ulla Sipola ja Svante Arvedson konsertoivat sunnuntaina 17.8.2014 klo 18 Tainionkosken kirkossa.

Valoa ja iloa konserttiin tuovat erityisesti Mariaa kiittävät ja ylistävät teokset, varjot ja dramatiikka taas liittyvät Marian kärsimykseen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikaan ja hautajaisteemoihin. Mukana on gregoriaanisia sävelmiä, a cappella -motetteja, instrumentaaliteoksia ja yhteisnumeroita. Varhaisin säveltäjistä on ranskalainen Mouton (1459 – 1522) ja myöhäisimpänä elänyt italialainen Fontana (n. 1580 – n. 1630).

Konsertin punaisena lankana kulkevat venetsialaisen monikuorotyylin mestarina tunnetun Giovanni Gabrielin (n. 1553-1612) teokset. Kuusiääninen Mariaa ylistävä motetti Beata es Virgo  sekä Psalmin 54 tekstiin sävelletty Deus in nomine tuo sisältävät sekä homofonista että polyfonista tekstuuria, eri äänien vuorottelua ja urkumaista loistokkuutta. Konsertin päättävässä 10-äänisessä teoksessa Maria Virgo kaksi erilaista kuoroa muodostavat hyvin erilaiset värimaailmat. Teos alkaa jykevällä, matalalla mieskuorolla ja uruilla, johon diskanttisävyinen naiskuoro sekä nokkahuilut vastaavat. Kuorojen vuorottelu sekä jykevät tutti-osuudet luovat juhlavan ja ylistävän tunnelman, joka päättyy yhteiseen ”hallelujaan”.

Italialaisen Giovanni Pierluigi da Palestrinan (1525 – 1594) ja espanjalaisen Tomás Luis de Victorian (1548 – 1611) Mariaa ylistävissä ja anelevissa teoksissa voi kuulla renessanssin vokaalipolyfoniaa kauneimmillaan. Niistä keskeisin teksti on Palestrinan Ave Mariassa. Victorian Maria-aiheisten sekakuoromotettien lisäksi kuullaan naisäänten esittämä ylistyslaulu Duo seraphim.

Palestrinan 8-äänisessä motetissa Stabat Mater kahden 4-äänisen kuoron vuorottelevat jaksot ovat usein homofonisia ja näennäisen yksinkertaisia. Hauraiden duettojen ja kuorojen vuoropuhelun vastapainona soivat vakuuttavat tuttiosuudet, jollaiseen teos päättyy.

Christóbal Moralesin (n. 1500 – 1553) hautajaismotettikokoelmasta Officium Defunctorum kuullaan osat Circumdederunt me gemitus mortis ja Regem cui omnia vivunt. Niissä pääsevät esille erityisesti lauluyhtyeen matalat miesäänet.

Jean Moutonin taidonnäyte, nelinkertainen kvinttikaanon Nesciens mater on kahdeksan äänen muodostama elävä kudelma pitää otteessaan kunnes teos vain yksinkertaisesti loppuu.

Renessanssin ja barokin musiikin sillanrakentajan, alankomaalaisen Jan Pieterszoon Sweelinckin (1562 – 1621) Fantasia kuuluu säveltäjän kaikufantasioiden sarjaan, jonka  kaikissa teoksissa käytetään nimen mukaisena tehona uruille hyvin soveltuvaa terassidynamiikkaa. Giovanni Battista Fontanan Sonata settima (noin 1580 – noin 1630) kuullaan kahdella nokkahuilulla ja uruilla esitettynä.

***************

Lauluyhtye Versio on vuonna 2003 perustettu vanhaan musiikkiin keskittyvä kokoonpano, jonka ohjelmiston ydintä rikastuttaa oman aikamme musiikki. Ohjelmistossa on ollut paljon muun muassa 1400-1600-luvuilla eläneiden Desprezin, Palestrinan, Victorian, Monteverdin ja Allegrin teoksia sekä 1900-luvulla syntyneiden Pärtin, Lauridsenin ja Tavenerin musiikkia.

Yhtyeen kokonaissointiin tuo oman värinsä mies- ja naisäänien yhdistäminen väliäänissä eli tenori- ja alttostemmoissa. Kesällä 2010 Versio teki kiertueen Iso-Britanniaan ja pääsi tuolloin aloittamaan yhteistyön laulaja ja vanhan musiikin spesialisti John Potterin kanssa. Kaustisen kamarimusiikkiviikolla 2012 Versio oli mukana ranskalaisen kapellimestarin Jean Tubéryn johtamassa messurekonstruktiossa, jonka painopiste oli Claudio Monteverdin vokaaliteoksissa. Heinäkuussa 2012 yhtye osallistui Karjaan vanhan musiikin kurssille, jossa sitä opetti Veikko Kiiver. Viime aikoina Versio on saanut ohjausta Kari Turuselta.

Eri puolilta Suomea tulevat laulajat ovat Mikko Eskelinen, Heikki Isotalo, Aino Jalkanen, Jarmo Lintamo, Minna Muukkonen, Anne Palo, Aino Peltomaa, Sampo Rantakokko, Hilkka Rauhala, Timo Turtiainen ja Kristiina Vähäkangas. Yhtyeen toimintaa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja ESEK.

Matti Pohjoisaho (s. 1990 Vetelissä) on opiskellut vuodesta 2009 lähtien kirkkomusiikkia ja urkujensoittoa Olli Porthanin johdolla Sibelius-Akatemiassa Helsingissä. Tällä hetkellä hänen urkuopettajanaan toimii myös Markku Mäkinen. Matti Pohjoisaho valmistelee parhaillaan urkujensoiton A-tutkintoa, jonka on tarkoitus valmistua tulevana syksynä. Keväällä 2012 hän oli vaihto-opiskelijana Amsterdamin konservatoriossa Jacques van Oortmerssenin urkuluokalla. Urkujen lisäksi Pohjoisaho soittaa cembaloa, jossa häntä ovat opettaneet Kati Hämäläinen ja Julia Tamminen. Soittamisen ohella hän on opiskellut sävellystä Harri Viitasen ohjauksessa.

Pohjoisaho on osallistunut useille urkujensoiton mestarikursseille opettajinaan mm. Pieter van Dijk, Thierry Escaich, Louis Robilliard,  Frank van Wijk, Christophe Mantoux, Daniel Zaretsky, Kari Jussila ja Jan Lehtola. Kesällä 2013 hän edusti Suomea Hollannin Alkmaarin kansainvälisessä Schnitger-urkukilpailussa. Matti Pohjoisaho esiintyy säännöllisesti niin soolokonsertein kuin eri instrumentalistien ja laulajien kanssa Suomessa sekä enenevässä määrin myös ulkomailla.

Ulla Arvedson aloitti pianonsoiton vuonna 1994 Keski-Savon musiikkiopistossa. Vanhasta musiikista hän kiinnostui Savonlinnan taidelukiossa, jossa aloitti nokkahuiluopinnot vuonna 2003.  Vuonna 2006 Arvedson aloitti ammattiopintonsa ja valmistui musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta nokkahuilu pääsoittimenaan vuonna 2010. Hän jatkoi musiikkikasvatuksen opintoja maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 2013. Ulla Arvedson on erikoistunut renessanssi- ja barokkimusiikkiin ja konsertoi aktiivisesti yhtyeissä Ensemble Colori, Trio Contrast sekä Fiamma Nova. Muusikontöiden lisäksi Arvedson työskentelee opettajana Etelä-Suomessa.

Svante Arvedson on kotoisin Skoonesta, Etelä-Ruotsista. Kiinnostus keskiajan ja renessanssin musiikkiin sai hänet aloittamaan nokkahuiluopinnot jo nuorena. Paikallisen musikkikoulun käytyään Arvedson aloitti muusikon opinnot Malmön musiikkiakatemiassa, josta hän valmistui vuonna 2011. Tätä seurasivat nokkahuilun maisteriopinnot Lene Langballen johdolla Tanskan kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa, josta Arvedson valmistui vuonna 2013. Muodollisten opintojen ohella Svante Arvedson on osallistunut monien maineikkaiden nokkahuilistien mestarikursseihin sekä workshoppeihin. Tällä hetkellä hän asuu Suomessa lähellä Lahtea.

Konsertti Imatran vanhan musiikin festivaalilla Vanhassa vara parempi sunnuntaina 17.8.2014 klo 18 Tainionkosken kirkossa.