Konsertissa kuullaan joukko englantilaisen renessanssimusiikin helmiä, jotka poikkeavat äkkiväärillä ja toisaalta dramaattisemmilla ja dissonoivemmilla tavoilla eteläeurooppalaisesta renessanssista, sekä pari näiden teosten seuraan sopivaa barokin sävellystä. Lauluyhtye Versio on kutsunut konserttikokonaisuutta suunnittelemaan ja toteuttamaan kuoronjohtaja ja laulaja George Parrisin.

John Sheppardin Libera nos, salva nos on syntynyt gregoriaanisen sävelmän ympärille. Harmoniat vaihtuvat levollisesti, ja sointumaailma on ajoittain aivan paikallaan pysyvää – näistä syntyy seesteinen tila, jonka yllä sopraanostemmat ikään kuin leijuvat. Samaan psalmien pyhän kolminaisuuden tekstiin perustuu Robert Parsonsin Deliver me from my enemies, joka nojautuu tiukasti imitaatioon ja rakentuu kahden ylimmän äänen kaanonin ympärille.

Orlando Gibbonsin suurenmoiset iltapalvelukseen sävelletyt Magnificat ja Nunc dimittis ovat oman lajinsa mestariteoksia. Musiikin ja tekstin liitto sekä tempo- ja dynamiikkavaihtelut rakentavat konfilktin stemmojen välille. William Mundyn Sive vigilem puolestaan on hyvin ytimekäs sävellys, joka suorastaan välttelee melismoja. Robert Whiten Lamentaatioissa jokainen osa alkaa eri kirjaimella heprean aakkosten mukaan, ja vuoroin teksti on Jeremiaan valitusvirsistä. Synkät ja koruttomat lamentaatiot kehittyvät ja kasvavat kohti Jerusalem-osiota.

Henry Purcell käyttää mestarillisesti harmonioita sävellyksessään Remember not, Lord, our offences, jossa säveltäjä saa mahtumaan valtavan draaman kaaren tähän hienoon, kestoltaan lyhyeen sävelykseen. Purcellin toinen tässä konsertissa kuultava teos, nääntyneen ja onnettoman rukous Hear my prayer, O Lord on 8-ääninen sävellys, jossa intensiteetti kasvaa kohti valtavaa dissonanssia, joka purkautuu epätoivoiseen kadenssiin.

Konsertin säveltäjät elivät ja tekivät työtänsä aikoina, jolloin Englannin hovissa ehti tapahtua useita vallanvaihdoksia. Hallitsijan uskonto vaikutti aina myös kirkon linjaan ja sitä myötä myös kirkkomusiikkiin. Esimerkiksi Parsonsin sävellystyössä sanotaan näkyvän jumalanpalvelusmusiikin muodot Edward VI:n varhaisesta anglikaanisuudesta Maria I:n katolistamistoimien kautta Elisabeth I:n vakiinnuttamaan protestanttisuuteen.

Turbulenssia riitti hovin ja kirkkomusiikkisäveltäjien elämässä tuolloin, mutta musiikki on varmasti suonut rauhoittumisen hetken tuon ajan kirkonmenoissa. Tämän päivän rauhattomassa ja epävarmassa maailmanmenossa tämän konsertin musiikki tarjoaa saman: nyt on hetki hiljentyä kuuntelemaan taivaallista musiikkia Olaus Petrin kirkon holvien alla. Tervetuloa konserttiin!

Lauluyhtye Versio ja Pilvi Listo-Tervaportti, urut
Liput 20/15€ tuntia ennen ovelta.